keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Paras liikuntamuoto synnytyksen jälkeen?

Joogaa, vaunukävelyä, lihaskuntoharjoittelua, pilatesta, vauvajumppaa... Ken on heistä kaikkein kaunehin? Mikä laji on äitiysliikunnan kuningatar vai onko ylivoimaista voittajaa olemassakaan?

Lenkille vaunuilla vai sauvoilla? 

Vaunukävelyä ylistetään loistavaksi liikuntamuodoksi synnytyksen jälkeen ja sitä suositellaankin yleisesti äideille. Monet voivat aloittaa rauhallisen vaunukävelyn jo pian synnytyksen jälkeen ja kyllä se sopii mainiosti ihan koko lapsen vaunuaikaankin. 

Mustavalkoinen ajattelu sopii mielestäni harvoin tilanteisiin, joissa puhutaan yleisistä suosituksista. Niinpä kumoan heti aluksi ajatuksen, että vaunukävely olisi kaikille paras liikuntamuoto synnytyksen jälkeen. Samaan hengenvetoon totean, että se on monelle pienen lapsen vanhemmalle erittäin toimiva ja ennenkaikkea käytännöllinen tapa liikkua. Etuja on monia:
  • Kävely on monelle teholtaan sopivaa rasitusta synnytyksen jälkeen ja tehoa voi säädellä eri tavoin (vauhti, maasto)
  • Liikuntamuoto ei sisällä hyppyjä, mutta haastaa useimmilla sopivasti hengitys- ja verenkiertoelimistön
  • Ulkoilu piristää sekä äitiä että vauvaa
  • Vauvan päiväunet voi yhdistää helposti omaan liikuntaan
  • Vaunujen ja vauvan paino tuo lisäkuormaa ja tehoa
Pari asiaa kannattaa kuitenkin huomioida:
  • Kävely voi olla mahdotonta, vaikeaa tai kivualista esimerkiksi synnytyksessä tehdyn episiotomian vuoksi
  • Suurimmassa osassa vaunuja on kahva, josta pidetään kiinni vaakatasossa. Tällöin olkapäät kääntyvät sisäänpäin ja asento muuttuu helposti ryhdin kannalta epäedulliseksi. Eteenpäin työntyvät olkapäät ja pyöreä yläselkä ovat muutenkin ongelma syöttäessä ja kantaessa vauvaa, joten olisi ihanteellista, jos liikunta korjaisi ryhtiä sen sijaan, että se edistäisi ei-toivottuja asentoja. Ongelmaa voi ehkäistä kiinnittämällä aktiivisesti huomiota ryhdikkääseen asentoon painamalla olkapäitä taakse ja lapaluita alas. Jos vaunuissa on pystysuuntaiset kahvat, niitä kannattaa hyödyntää. Tällöin olkapäihin tulee ulkokiertoa ja asento pysyy luonnollisemmin hyvänä. 
  • Kaikille ja erityisesti hyväkuntoisille liikkujille kävely ei välttämättä tarjoa riittävää haastetta hengitys- ja verenkiertoelimistölle, jotta kunto kohoaisi. Silti myös aktiiviliikkujien kannattaa aloittaa kävelyllä, kun synnytyksestä toipuminen sen sallii ja pyrkiä lisäämään hiljalleen tehoja mm. mäkisen maaston avulla. Juoksu tuo toki helposti tehoa lisää, mutta voi olla haitallinen oikotie onneen. Iskuja sisältävä liikunta kun kuormittaa huomattavasti raskauden ja synnytyksen aikana kovia kokenutta lantionpohjan lihaksistoa sekä löystyneitä niveliä ja voi tuntua epämiellyttävältä rinnoissa. Lisäksi raskausajan kehon muutokset ovat häirinneet lumbopelvistä stabiliteettia (keskivartalon ja lantion alueen hallinta asentoa ylläpidettäessä ja liikkuessa), joka tulisi palauttaa ennen rajumman ja hyppyjä sisältävän liikunnan aloitusta. Lumppupellava, luumupelto vai mikä se sanahirviö taas olikaan, on laaja aihealue ja vaatisi oman kirjoituksensa. Joka tapauksessa viestini on, että useimmilla juoksun aloittaminen kannattaa säästää useiden kuukausien päähän synnytyksestä. 
Yllä mainittujen näkökulmien perusteella voidaan todeta, että kävely on erittäin hyvä synnytyksen jälkeinen liikuntamuoto, vaikka sisältääkin pieniä epäkohtia. Mitkä muut lajit voisivat kilpailla parhaan synnytyksen jälkeisen liikuntamuodon tittelistä? Jos joskus on mahdollista käydä lenkillä ilman vauvaa, niin sauvakävely tarjoaa monia etuja. Se kuormittaa ylävartaloa ryhdin kannalta hyvin suotuisalla tavalla ja lisää tehoa harjoitteluun. 

Ryhdin sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen näkökulmasta edullinen liikuntamuoto voisi olla myös soutuergometri tai tuttavallisemmin soutulaite, joka rasittaa oikein mukavasti myös hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Soudun tekniikka kannattaa kuitenkin opetella huolella ja jos tekniikka on hakusessa, on syytä aloittaa muilla liikuntamuodoilla.

Hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavia lajeja on toki paljon enemmän kuin yllä mainitut, mutta nämä toimikoot esimerkkeinä. Yleisesti aerobinen liikuntaa tarjoaa useita etuja pienen vauvan äideille:

  • Lisääntynyt verenkierto auttaa poistamaan raskauden aikaista turvotusta
  • Parantunut kunto auttaa jaksamaan vauva-arkea
  • Likunta lisää energiankulutusta ja auttaa raskauskilojen pudotuksessa
  • Liikkuminen piristää ja voi auttaa stressin hallinnassa


Lihaskuntoakin tarvitaan

Edellisen kappaleen lajit ovat pääsääntöisesti aerobisia eli hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä parantavia. Riittääkö se vai tarvitaanko mukaan myös lihaskuntoharjoittelua? Kyllä tarvitaan. 

Kantaminen, nostaminen ja hankalat asennot vaativat hyvää lihaskuntoa ja -tasapainoa erityisesti ylävartalolta, mutta myös jalkojen voima auttaa selviytymään arjessa. Lihaskuntoharjoittelu kannattaa aloittaa oman kehon painolla ja, jos jossain vaiheessa siirrytään treenaamaan painoilla (erityisesti isommilla painoilla) tulee lumbopelvinen stabiliteetti olla kunnossa. Painoharjoittelussa keskivartalon lihaksistolta vaaditaan erityistä tukea ja turvallisesti toteutetussa treenissä lihasten tulisi aktivoitua oikeassa järjestyksessä sisältä ulospäin. Painoharjoittelu sinällään on hyvä juttu, mutta sillä ei mielestäni kannata aloittaa "takaisin kuntoon" -projektia synnytyksen jälkeen. Kannattaa muuten lukaista myös aiempi bloggaukseni vatsalihasten treenaamisesta synnytyksen jälkeen

Lihashuolto

Lihasten huoltaminen mm. venytyksin tai lempeillä joogaliikkeillä hellii kehoa. Luksusta on pieni joogahetki omassa rauhassa, mutta se on valitettavan harvoin mahdollista. Onneksi lihashuoltoliikkeitä voi viljellä eri tilanteisiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että relaksiini-hormonin niveliä löysyttävät vaikutukset voivat kestää useita kuukausia synnytyksen jälkeen, jolloin on oltava erityisen tarkkana venyttelyssä. Hallittuja venytyksiä voi huoletta tehdä, mutta "nivelten päällä roikkuminen" tekee keholle hallaa.  

Lopuksi

Tämän jutun näkökulmat ovat fysiologisia. Silti tiedämme, että toimintaamme vaikuttavat myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Näin ollen mm. omat mieltymykset ja asuinpaikan tarjoamat mahdollisuudet voivat ratkaista lajivalinnan. Itse valitsen useimmiten vaunukävelyn, jonka lisäksi treenailen keskivartaloa ja lantionpohjaa hiekkalaatikon reunalla sekä imettäessä ja yleistä lihaskuntoa olohuoneen lattialla. Mikä on sinun lajisi?



maanantai 17. maaliskuuta 2014

Saitko apua tästä blogista - haluatko jakaa viestiä eteenpäin?

Olen saanut kannustavia viestejä teiltä lukijoilta siitä, kuinka olette löytäneet vastauksia tästä blogista mieltä vaivaaviin kysymyksiin. Raskaus ja liikunta sekä äidin ja vauvan hyvinvointi ovat herkkiä asioita, joista löytyy ristiriitaista tietoa. Myyttejä ja vanhoja uskomuksia on liikkeellä liian paljon. Liikunta-alan ammattilaisenakin olin ensimmäisen raskauteni aikana itse hyvin pihalla miten keho ja mieli reagoivat raskauteen ja synnytykseen ja miten ne vaikuttavat liikkumiseen ja syömiseen. Oma kokemukseni on, että neuvolasta saa paljon arvokasta tietoa muuten raskauteen liittyen ja myös vähän liikkuville hyviä vinkkejä, mutta himotreenaajat ja urheilijat jäävät hieman epätietoisuuteen. Heidän kohdallaan tarvitaan syvempää liikunta-alan ymmärrystä ja siitä oivalluksesta tämä blogikin sai alkunsa. 

Jos olet itse saanut apua tästä blogista, haluatko jakaa tietoa eteenpäin? Printtaa tämä sivu, leikkaa alla oleva kuva ja vie se esim. neuvolasi ilmoitustaululle. Näin varmistamme, että yhä useampi liikunnallinen äiti löytää tiensä blogiin. 

Olen itse muutaman viikon päässä toisen lapsemme lasketusta ajasta. Tulen todennäköisesti keskittymään vauva- ja perhe-elämään seuraavat kuukaudet, joten postaukset ovat hetken tauolla. Haluankin toivottaa kaikille lukijoille tässä vaiheessa pirteää ja iloista kevättä! Kuullaan taas!





perjantai 28. helmikuuta 2014

7 helppoa tapaa parantaa rasvan laatua ruokavaliossa

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset keskittyvät yhä enemmän korostamaan ruoan laadun tärkeyttä. Tämä koskee myös rasvaa, jota ei nykyajatusmallin mukaan kannata suinkaan vältellä. Välttelyn sijaan viisaat valinnat rasvojen koostumuksessa edistävät koko perheen terveyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa tyydyttyneiden (kovien) rasvojen vaihtamista tyydyttymättömiin (pehmeisiin) rasvoihin. Alla seitsemän helppoa ja konkreettista vinkkiä arjen parempiin valintoihin. Lopussa myös superhelppo ja -terveellinen aamu- ilta- ja välipalaresepti!


1. Valitse ruoanlaittoon (esim. sosekeitot ja kastikkeet) kasvirasvasekoite sulatejuuston tai kovaa rasvaa sisältävän ruokakerman sijaan.

2. Vaihda leivällä käytettävä voi tai voi-kasviöljyseos kasviöljyyn, avokadoon tai kasviöljypohjaiseen tuotteeseen.

3. Valitse pääasialliseksi ruokaöljyksi rypsiöljy, joka sisältää hyvässä suhteessa pehmeitä rasvoja. kuumennettaessa ruokaa valitse extraneitsyt oliiviöljy, joka rasvahapot kestävät rypsiöljyä paremmin kuumentamista.

4. Vaihda rasvaiset maitotuotteet vähärasvaisiin tai rasvattomiin.

5. Vähennä punaisen lihan käyttöä.

6. Syö rasvaista kalaa.

7. Lisää ruokavalioon noin pari ruokalusikallista pähkinöitä ja ripaus siemeniä päivässä.

Meidän perheen suosikki aamupalalla ja usein väli- tai iltapalallakin on seuraava terveyspommiherkku, jossa toteutuvat kohdat 4 ja 7:
- Marjoja tai hedelmiä
- Rasvatonta tai vähärasvaista luonnon jogurttia
- Rasvatonta maitorahkaa
- Rasvatonta raejuustoa
- Pähkinäsekoitus
- Auringonkukan siemeniä
Määrät fiiliksen mukaan ja sekoitus.















Lähteet:

Manneri Tuija 2014. Suositeltavaa syömistä. Diabetes 1/2014. 

Ruuskanen Eija 2013. Kova rasva tarkkailuun. Diabetes 4/2013.


torstai 6. helmikuuta 2014

Haaste vastaanotettu

Olen miettinyt monesti, että osa teksteistäni voisi olla nopsasti kirjoitettuja kevyitä ja lyhyitä. Aloitankin "kevyet ja lyhyet" -sarjan vastaanottamalla Anniinan blogihaasteen. Anniina kirjoittaa kivasti ja realistisesti lapsiarjen iloista ja haasteista Vaipparallissa-blogissaan.



Tämän haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kenet olet haastanut.
6. Kerro kuka sinut haastoi, ei takaisin haastamista. 

11 asiaa minusta:
  
1. Arvostan rauhaa ja rakkautta


2. Perheeseeni kuuluu ihana aviomies, huhtikuussa 2-vuotta täyttävä valloittava poika ja mahassa onnellisesti lekotteleva tulokas

3. 10 vuotta sitten en uskonut tulevani kahden lapsen äidiksi

4. Liikunta on intohimoni

5. Pidän kirjoittamisesta

6. Asun omakotitalossa

7. En juurikaan katso enää elokuvia 

8. Solsidan on suosikkini tv-sarjoista

9. Pidän siisteydestä

10. Omistan monta paria jumppakenkiä

11. Rakastan aurinkoa ja kesää



11 kysymystä, jotka haastaja antoi minulle ja vastaukseni niihin:


1. Ajatteletko asiat enemmän tunteella vai järjellä?


Järjellä, vaikkakin viime vuosina yhä enemmän myös tunteella.


2. Miten vietät aikaasi, kun olet yksin?


Olen usein päivät yksin ja kirjoitan gradua tai teen muita opintoja. Joskus kirjoittelen blogia, kirjaa tai muita tekstejä. Jos olen vapaa-ajallani yksin, liikun tai rentoudun muuten. Hetkinen, eihän tälläisiä hetkiä juurikaan ole nykyään...


3. Jos saisit valita loppuelämäksesi oman kokin tai oman siivoojan, kummat ottaisit?


Kokin. Pidän kyllä ruoanlaitosta, mutta siihen panostaminen ei ole nyt aikatalujen vuoksi mahdollista. Olisi mahtavaa, jos joku valmistaisi aina terveellistä ja maistuvaa ruokaa ja laittaisi sen kauniisti esille. 


4. Jos saisit poistaa yhden tapahtuman elämästäsi, mikä se olisi? Miksi?


Tosi vaikea ja henkilökohtainen kysymys. Varmaan se liittyisi johonkin riitaan läheisen ihmisen kanssa. 


5. Pystyisitkö elämään etäsuhteessa?


Tuskin.


6. Jos voittaisit lotossa, mihin kuluttaisit rahat?


Lapsiin ja läheisiin, kauniisiin asioihin, elämiseen, matkusteluun, hyväntekeväisyyteen


7. Onko sinulla suunnitelmia tulevalle kesälle?


Huhtikuussa syntyvä vauva, hänen isoveljensä ja rakennusprojekti riittänevät suunnitelmiksi. 


8. Kumpi: kesä & sade vai talvi & aurinko?


Olen ehdottomasti kesäihminen, joten vastaukseni yllättää itseni: talvi ja aurinko. Ehkä se johtuu siitä, että rakastan aurinkoa ja liekö raskaushormoneiden aiheuttamaa, mutta muutamina aurinkoisina päivinä olen nyt jopa pitänyt talvesta. 


9. Jos sinulla olisi 24h aikaa oppia jokin uusi taito, mikä se olisi?


Jokin liikunnallinen taito, jota en osaa. Voimistelusta voisi löytyä paljon hyviä esimerkkejä. Toisaalta haluaisin myös oppia olemaan enemmän läsnä joka tilanteessa ja tätä olenkin harjoitellut tietoisesti. 


10. Mitä pelkäät?


Käärmeitä.


11. Oletko onnellinen?


Olen, hyvin onnellinen.


Omat kysymykseni seuraaville:

1. Mikä tekee sinut onnelliseksi?


2. Miten asut?

3. Kahvi vai tee?

4. Haaveesi?

5. Lempikaupunkisi?

6. Tekeekö raha onnelliseksi?

7. Viimeksi lukemasi kirja?

8. Miksi bloggaat?

9. Minkä aihepiirin blogeja luet itse?

10. Mitä tilaat ravintolassa?

11. Elätkö hetkessä?


Haastan seuraavat blogit:



Tässä muutamia eri aihepiirien blogeja, jotka haastan. Pahoittelut, että en ehtinyt tarkastamaan blogien lukijamääriä, joten osa on varmasti isompiakin kuin ohjeessa kerrottu alle 200 lukijan blogi.


http://mustaovi.blogspot.fi



http://kotinakivitalo.blogspot.fi



http://www.iida-eveliina.fi



http://www.flow-ajatuksenjaliikkeenvirtaa.blogspot.fi



http://sokeriarvolataus.blogspot.fi



torstai 23. tammikuuta 2014

Raskausajan liikunta pähkinänkuoressa

Olen elämäni rapakunnossa. Ikävä tunnustaa, mutta toisen raskauteni aikana en ole ollut armollinen keholleni ja sen seurauksena kehoni ei ole ollut armollinen minulle. Suutarin kengät tai paremminkin liikunta-ammattilaisen lenkkarit eivät ole olleet riittävän usein jaloissani. Ensimmäisen raskauteni aikana tuntui uhraukselta vaihtaa juoksu sauvakävelyyn. Nyt olisin tyytyväinen, jos olisin lähtenyt säännöllisesti reippailemaan edes ilman sauvoja. Olen kyllä antautunut liikunnalle. Liikuntafysiologin opintoihini liittyen olen viime kuukausina kirjoittanut ja lukenut tuntikausia liikunnasta ja tehnyt lukuisia kuntotestejä. Vaikka keho ja mieli toimivat nerokkaasti yhteistyössä, valitettavasti pelkkä liikunnan ajattelu, edes suurina määrinä, ei vaikuta kuntoon. Onneksi 21 kuukauden ikäinen esikoinen on huolehtinut edes koulupäivän ulkopuolisesta arkiaktiivisuudesta. Itseäni ja muita inspiroidakseni ajattelin kirjoittaa napakan yhteenvedon raskauden aikaisesta liikunnasta: mitä saa ja kannattaa tehdä ja mitä ei kannata tehdä. Suositukset koskevat normaalisti etenevää raskautta ja edellyttävät, että tuntemukset sekä liikunnan aikana että jälkeen ovat hyvät. 


Raskaana olevien liikuntasuositus

Sopiva liikuntamäärä

Jos et ole liikkunut ennen raskautta, mutta olet tehnyt hyvän päätöksen aloittaa liikunta raskauden alkaessa, toimi seuraavasti:

- Aloita liikkumalla noin 15 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa
- Lisää liikunnan määrää vähitellen noin 30 minuuttiin kerrallaan
- Lisää vähitellen myös viikottaisten liikuntakertojen määrää 
- Lopullinen tavoitteesi on 2 h 30 minuuttia liikuntaa viikossa

Ennen raskautta liikuntaa harrastaneille odottajille suositellaan liikuntaa seuraavasti:
- Liiku mieluiten päivittäin, mutta vähintään viitenä päivänä viikossa ainakin 30 minuutin ajan
- Viikon kokonaismäärä tulisi olla vähintään 2 h 30 minuuttia


Sopiva liikunnan teho

Suomessa UKK-instituutti on turvallista raskausajan liikuntaa tutkiessaan todennut ns. Borgin asteikon (kuva alla) hyväksi tavaksi arvioida liikunnan tehoa. Kokeneet liikkujat voivat huoletta liikkua asteikon alueella 12 - 14, jolloin harjoitus tuntuu hieman raskaalta, hengästyttää ja puhuminen vaikeutuu. Itse asiassa hengästyttävää liikuntaa jopa suositellaan vähintään 1 h 15 minuuttia viikossa. Aloitteleville liikkujille suositellaan hieman matalampaa tehoa (asteikolla 10-11), jolloin rasitus tuntuu kevyeltä ja puhuminen luonnistuu vielä hyvin, mutta pientä hängystämistä kuitenkin tuntuu.


Borgin asteikko auttaa arvioimaan turvallista raskauden aikaisen liikunnan tehoa (http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/liikunta_raskauden_aikana). 






Sopivat liikuntalajit

Omat mieltymykset vaikuttavat toki lajivalintaan, mutta yleisesti suositeltuja lajeja ovat kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti, tanssi, kuntosaliharjoittelu, soutu, hiihto ja luistelu. Vähintään kaksi kertaa viikossa tulisi valita laji, joka kehittää myös lihaskuntoa eli käydä esim. kuntosalilla tai tehdä kuntopiiri kotona. 


Näitä kannattaa välttää


Ei suositeltavia lajeja

Tietyt lajit voivat olla haitallisia tai vaarallisia äidille tai sikiölle lähinnä niiden sisältämän putoamisvaaran, iskujen tai nopeiden suunnanvaihdosten vuoksi. Nopeat suunnanvaihdokset eivät sinällään ole vaarallisia sikiölle, mutta äidille ne voivat aiheuttaa loukkaantumisriskin, sillä raskauden muuttama keho on alttiimpi vammautumiselle löystyneiden nivelsiteiden ja kehon painopisteen muutoksen vuoksi. Seuraavia lajeja ei suositella odottaville äideille:
- Laitesukellus
- Ratsastus
- Laskettelu
- Kontakti- ja itsepuolustuslajit
- Jääkiekko ja pallopelit kuten salibandy
- Raskauden puolivälin jälkeen lajit, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen (ratsastus, hyppelyt, juoksu)

Ei suositeltavia asentoja tai liikkeitä

- Vko 16-20 jälkeen suoran vartsalihaksen harjoittaminen (esim. erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla tai pilateksessa)
- Vko 16 jälkeen selinmakuuasento
- Vatsamakuuasento

Muuta huomioitavaa

- Huolehdi riittävästä nesteen määrästä liikunnan aikana
- Vältä hyvin rasittavaa liikuntaa ja kuuntele kehoasi
- Kevennä raskauden edetessä liikuntaa voinnin ja tuntemusten mukaan
- Suosi arkiaktiivisuutta (kävele kauppaan, touhua lasten kanssa jne.)

Milloin liikunta tulee keskeyttää?

Jos liikunnan aikana ilmenee seuraavia oireita, keskeytä liikkuminen:
- Verenvuoto synnytyselimistä
- Kova päänsärky
- Huimaus
- Hengenahdistus tai voimakas hengästyminen
- Rintakipu
- Pohkeen turvotus ja kipu
- Voimakas väsyminen tai heikkouden tunne
- Sikiön liikkeiden määrän väheneminen (tämä on hyvin vaikea todeta juuri liikunnan aikana, koska sikiö liikkuu ja nukkuu säännöllisen epäsäännöllisesti)
- Säännöllinen ja kivulias kohdun supistelu

Milloin liikunta on kiellettyä?

Yleisesti liikunta on hyödyllistä sekä äidille että sikiölle. On kuitenkin tiettyjä tilanteita (usein lääkärin toteamia), jolloin raskauden aikaista liikuntaa ei suositella:
- Lääkärin/neuvolan terveydenhoitajan kehottamana
- Olemassa oleva uhka ennenaikaiselle synnytykselle
- Synnytyselinten selvittämätön verenvuoto
- Äidin yleissairaus (voi asettaa rajoitteita liikkumiselle)
- Loppuraskauden aikainen etinen istukka
- Lapsiveden meno ennenaikaisesti
- Todettu kohdunkaulan heikkous
- Sikiön kasvun hidastuma

Lisäksi tietyt tekijät saattavat estää liikkumisen (suhteellisia vasta-aiheita), mutta myös näissä tilanteissa on aina ensisijaisesti keskusteltava asiasta lääkärin kanssa:
- Keskenmenon uhka ensimmäisen kolmanneksen aikana
- Monisikiöinen raskaus

Lopuksi

Liikunta normaalisti etenevän raskauden aikana lisää sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Se auttaa pysymään kunnossa ja selviytymään suurista raskauteen liittyvistä muutoksista. Lisäksi synnytyksen jälkeinen palautuminen nopeutuu ja helpottuu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että raskauden aikaisella liikunnalla voidaan ehkäistä sekä äidin että lapsen liiallista painonnousua jo raskauden aikana ja sen jälkeen. Hyviä syitä liikkua on siis paljon. Tehdäänkö yhdessä päätös liikuttaa kasvavaa mahaa säännöllisesti?


Lähteinä käytetty pääasiassa